Soitatteko jotakin soitinta?

Itellä on menossa kaheksas vuosi ku soitan pianoa :slight_smile:
Alotin soittamisen siks ku joskus pienenä tykkäsin kuunnella äitin pianonsoittoa ja aattelin et haluun yhtä hyväksi ku se (nykyään taidan olla ehkä parempi, haha)
Soittaminen on tosi rentouttavaa ja sillon saan olla omissa oloissani. Oon käyny monta vuotta myös lasten kirkkokuorossa ja tykkään kotona myös laulaa ja soittaa yhtäaikaa.

Kertokaas omista soittoharrastuksistanne

6 tykkäystä

Pianoa olen soittanut lyhyemmillä ja pidemmillä tauoilla lapsesta asti. Tinapilliä opettelin soittamaan jootain vuosia sitten! Se on mainio soitin, helppo oppia! Sopii mm. Kaikenlaisen pelimusiikin soittamiseen. Lisäksi lotrin the shire theme eli concerning hobbits on elokuvassa soitettuna clarken d-pillillä! Se on ihana, ja syy miksi halusin opetella soittamaan tinapilillä. xD

2 tykkäystä

oon joskus junnuna opiskellut musiikkia ahkerasti jona aikana soitin pianoa, rumpuja, kitaraa ja bassoa mutta nykyään oikeestaan soitan vaan kitaraa ja bassoa

3 tykkäystä

Uuu miten siistiä, tinapilli ois kiva soitin :smiley:

3 tykkäystä

Itekki ossaan soittaa basson ja kitaran alkeita, mitä nyt on opeteltu joskus musiikintunneilla :’)

2 tykkäystä

Rumpuja on tullut soitettua on/off tyylisesti lähes koko elämän ajan, aloitin jo pikku lapsena, eli aika kauan on tullut harrastettua. Koskaan en ole kuitenkaan bändeihin lähtenyt mukaan (soittanut joskus jossain eventeissä kyl porukalla jne mutta satunnaisia kertoja), eli aina tykännyt enempi itsekseni soitella omaks / lähipiirin iloks. Jotain muitakin soittimia osaan kyllä soittaa jollaintavalla, mutta rummut on se oma juttu. Myös konemusiikkia on tullut tehtyä hieman, mutta siinä olen aika noviisi vielä. Rummuissa aika hyvä.

2 tykkäystä

Rummut ois vitsin siisti soitin, ite ossaan vaan sen peruskompin mikä koulussa on joskus opetettu xD

1 tykkäys

Moi.

Itse olen kokeillut todella monia soittimia mutta yksi on ollut aina se oikea ja mielestäni paras soitin eli minä. Olen laulanut ihan pienestä asti ja musiikkiluokalla olin myös kuorossa. Rakastan laulamista ja sillä hetkellä minusta tuntuu että voin hengittää puhtaimmin kuin milloinkaan. Karaokeakin tykkään laulaa ja kotoani löytyy yleensä musiikkilaitteet. Porukalla on myös mukava laulaa kun perheeni on musikaalinen tai kavereiden kesken. Nyt laulaminen on jäänyt vähemmälle mutta sitten joskus taas. :heavy_heart_exclamation:

T: JUUSTO

3 tykkäystä

Minä ole käynyt neljää eri musiikkikoulua elämäni aikana. Kitaraa opettelin nuorena meidän lapsuudenkotona vähän aikaa asuneen pariskunnan miehen opastuksella ja sitten heidän muutettua pois opettelin yksikseni. Pianotunneilla, laulutunneilla ja musiikin teoriaa opiskelin musiikkikouluissa. Pieniä aikoja ja huonolla menestyksellä. Seurakuntatyötä tehdessä olin eri musiikkiryhmissä komppikitaristina ja laulajana, sitten perustin myöhemmässä vaiheessa yhden ystäväni kanssa lauluduon. Teimme kaksi levyäkin toinen oli gospel ja toinen joululevy. Olen tehnyt seurakunta vierailuja musisoiden myös eri maissa.
Voi kuulostaa loisteliaalta, mutta siihen aikaan kun olin seurakuntatyössä, niin musiikkitaso oli aika alhainen, joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta ja minä en kuulu noihin poikkeuksiin vaikka monessa tilaisuudessa olenkin ns. Esiintynyt.
Aikoinaan jopa suuri taiteilija Viktor Klimenko otti meidät lämppäri esiintyjiksi kirkkokonsertteihinsa.

Nykyään seurakunnissa on paljon ammattimuusikoita ja monella teidänkin tuntemalla ammattipopparilla on seurakuntatausta.

Nykyään kuuntelen mielummin musiikkia kun esittäisin sitä.
Ehkä jopa yleisön pyynnöstä näi!?

1 tykkäys

Hyvin sanottu JUUSTO. Tuohon vielä viisastelisin että laulajan sisäinen fiilis välittyy laulaessa hyvin.

Jos mieliala ja tunnelma on vapautunut niin äänikin kulkee paremmin ja toisinpäin.

2 tykkäystä

Soitin lapsena rumpuja, teininä hetken akustista kitaraa ja ammattikoulu ikäisenä opettelin youtuben kautta soittamaan tiettyjä biisejä kuten Mamma Mia, Lintu, Dancing Queen sähkösyntikalla. Nyt en ole enää soitellut pitkään aikaan ainakaan vuoteen. Välillä tekee kyllä mieli soittaa rumpuja, mutta sitten sitä aina havahtuu tekevänsä jotain muuta (myös vahva tunne, ettei kehtaa naapureita häiritä epämääräisellä rumpujen hakkaamisellea joka ei varmaan kuulosta enää mitenkään hyvältä).

3 tykkäystä

Lintu on semmoinen biisi, että en ole varmaan koskaan kuunnellut sitä ilman kyyneleitä silmissäni.

…ja voisin nähdä kaiken sen, mi viepi ihmisen onnehen…:sleepy:. Miksi jäisin ikävään kun lintu siivin lähtee lentämään, mä lapsi maanhan olen vain ja täällä tehtäväni sain…

Sen kun näkisin ja voisin sen kertoa myös sinulle ystäväni.

1 tykkäys

@Mika_Kamarto Totta se on surullinen biisi, mutta toisaalta näen sen myös toivekkaana. Ajattelen linnun olevan siinä symboli tai sellainen toteemihahmo, jolla halutaan herättää tunteita kuulijassa.
Voisiko lintu olla linnun sijaan rakkautta, vapautta kaipaava ihminen?
Ihminen, joka on jäänyt yksin tähän maailmaan ja kaipaa onnea elämältä jotain, mitä hän ei saa?

2 tykkäystä

Hieno ajatus! Rakastan tuota näkökulmaasi.

1 tykkäys

Pianoa soittelen korvakuulolta. Nuoteista ei mitään hajua… ois kyl kiva opetella nekin vielä joku päivä. Halusin pianotunneille pienenä, mutta ryhmä johon hain oli jo täynnä… aloin sitten itse opettelemaan.
Nykyään pianonsoitto on jäänyt vähemmälle mut silti välillä palaan siihen.

Omistan myös ukulelen… mutta sen soitto on vielä tosi hakusessa vaikkakin on tuo pyörinyt monta vuotta mukana :sweat_smile:

Laulaminen on minulle kuitenkin se rakkain. Olin pienenä lasten kuorossa, mutta muuten laulutunnitkin on itse tullut opiskeltua. Netistä löytyy kyllä yllättävän kattavasti opetusvideoita äänen hallintaan jne. Mutta olisi vielä kiva osallistua johonkin laulu/kuorotoimintaan. En vain ole uskaltautunut hakemaan.

3 tykkäystä

Korvakuulolta soittaminen on lahja.
Jatka ihmeessä pianotunneille jos kiinnostusta löytyy.

2 tykkäystä