On kallista olla sairas

On todella raskasta olla mielenterveyssairas. Ihan vain jo pelkästään olemassa olevan masennuksen takia, mutta myös taloudellisesti.
Irtisanouduin vuosi sitten työpaikka kiusaamisen seurauksena ja olen siitä lähtien ollut työtön ja liiton rahalla.
Vuoden aikana on joutunut höyläämään luottokorttia ja pyytämään vanhemmilta apua rahallisesti lääkärin b-lausuntoa varten.
Yritän saada luoton maksettua nollille ennen huhtikuuta, jotta olisi rahaa puskurissa sähkölaskuun. Aiempina vuosina sähkölasku on pyörinyt 1200€ kieppeillä, mutta ensi vuodelle on luvassa 3000€ lasku, jos eivät nyt jotenkin saa Olkiluotoa toimintaan.
Haen töitä ja opiskelen, sekä yritän parantua.

Mutta itse asiaan; mulla paloi tänään käpy aivan täysin. Ihan kuin mielenterveyssairailla ei jo muutenkin olisi hankalaa henkisesti ja monilla lisäksi taloudellinen paine työttömyyskorvauksella eläessä. Meinaan sitä että ei yhtään ainakaan lisää masennusta se kun työnnät jumaliste 100€ lääkkeisiin jotka riittää 45 päiväksi! Sanoi farmaseutille että hitto että on kallista olla sairas niin hän minulle totesi hymyillen että: “joo tämä brintellix on vähän hinnakas”
Siis ette ole oikeasti tosissanne.

Kyllä välillä tuntuu että ei ihan kaikki nallekarkit ole mennyt tasan kun itse työnnän lääkkeisiin melkein pari sataa euroa kuussa ja toiselle riittää paketillinen ibumaxia kerran vuodessa ostettuna.

Tiedän että on olemassa kalliimpiakin lääkkeitä ja hoidettavia sairauksia.
Minä vain murmatan pikku asioista

Jos yhtään helpottaa niin oon syönyt lääkkeitä jostain 19v lähtien säännölisesti. Oon kohta 32v. Syön loppuelämän lääkkeitä synnynäisen sairauden takia. Oon syönyt myös lapsena jonkin verran. Sairaana olo tosiaan maksaa. Itsellä tällä hetkellä toimeentulotuki maksaa lääkkeet. Mut tiiän silti mitä ne maksaisi. Yksikin lääke maksaa reilu 800€ ilman kelakorvausta. Mä syön useita ei lääkkeitä vielä. Mä saisin lääkekaton aika äkkiä täyteen näillä hinnoilla.

1 tykkäys