OCD oireilu ja terapia

Kärsin 16v ahdistuksesta ja vahvasta OCD oireilusta. Oireet iski ihan yllättäen silloin. Lähinnä pahin pelko oli että satutan jotain läheistäni. Tästä pääsin kuitenkin kokonaan (miltein kokonaan) eroon terapialla.
Nyt olen reilu parikymppinen ja ahdistus iski noin vuosi sitten. Ensin iski epämääräinen ahdistus, sitten fyysiset oireet, varmaan jonkun sortin masennuskin. Ensin en edes tunnistanut ocdta oireista, mutta edelleen pelkään että lyön jotain tai että sekoan. Ahdistus on välillä valtavaa. Olen käynyt terapiassa kesästä asti ja olen nyt pohtinut onko terapeutin vaihdossa mitään ideaa? Pidän terapeutistani, mutta koen myös että hänellä ei ole riittävää tietoa ocdsta. Samoin käynneillä puhutaan joka kerta miltein samat asiat ja kysymykset.
Olen tällä hetkellä työelämässä ja elän muutoin normaalia arkea, näen ystäviä ulkoilen jne. Mitenkä muilla ocd ilmenee? Tuntuu turhauttavalta, että on kerran jo käynyt tämän läpi että miten tämä ” toinen” kerta voi olla näin vaikea …

2 tykkäystä

Mulla OCD oireilee nykyään lähinnä pakkoajatuksina. Se on kuin mörkö olkapäällä joka huutelee ilkeitä ja pelottavia ajatuksia ihan tyhjästä. Juuri sellaisia että joku kuolee jos teet näin tai jotain pahaa tapahtuu jos teet noin. Ja vaikka tiedän ettei mun ajatuksilla ole mitään valtaa tuollaisiin asioihin, ne on silti tosi ahdistavia. Joskus jään ‘jumiin’ kun ne tulee ja oon just vaikka mennyt sänkyyn. En haluaisi toistaa asioita ja nousta sieltä sängystä ja mennä takaisin niin ettei päässä ole pahoja ajatuksia, joten jotenkin en osaa sitten kuin olla, kaikki liikkuminen tuntuu ahdistavalta. Joskus toki teenkin ne asiat jos oon oikein väsynyt enkä jaksa taistella vastaan, eli räpsyttelen valoja tai kävelen kynnyksen yli ees taas kunnes on parempi fiilis. Mutta itseä kohtaan pitää olla armollinen, ja huomata tilanteet missä oireilu on vaikeampaa. Ne ajatukset tulee ihan tyhjästä, ihan kuin joku syöttäis ne sinne päähän yhtäkkiä. Joskus niille voi vaan sanoa että ok niin varmaan, mutta ei aina.

Oon oireillut noin 15 vuotta ja välillä on vaan vaikeampia kausia, jos on muuta ahdistusta tai masennusta. Se kai kuuluu asiaan :sweat_smile: valitettavasti. Luulen että taipumus ahdistukseen on OCD:n myötä muutenkin suurempi, ja oireilen myöskin ahdistusta tosi fyysisesti. Voithan keskustella sun nykyisen terapeutin kanssa asiasta, jos joku toinen voisi olla sulle enemmän avuksi tässä tilanteessa :blush: ja että nyt on tilanne, johon nykyiset keinot ei tunnu riittävän, avoin keskustelu auttaa aina! Toivottavasti tilanteesi helpottaa.

PS. Niin ja lisäyksenä, OCD ei mullakaan ole ollut aina näin ‘helppo’. Oli tosi vaikeaa oireilua nuorempana kun toistin vaan samoja pakkotoimintoja, jopa niin kauan että myöhästyin koulusta tai en mennyt sinne ollenkaan. Nykyisin oireilu tuskin näkyy edes ulospäin kuin harvoin.

1 tykkäys

Onpa ikävää, kun oireet ovat palanneet. Tällaisessa tilanteessa on hyvä yrittää muistaa, että olet päässyt niistä aiemminkin eroon, että mitä luultavimmin ne saat nytkin helpottumaan.

riesulla olikin valtavan hyvä kommentti tähän eli minustakin kannattaa ottaa asiaa terapeutin kanssa puheeksi. Esimerksiksi, että haluaisit enemmän apua OCD-oireisiin ja ne vaivaavat sinua paljon. OCD-oireiden kanssa myös yleinen oman hyvinvoinnin tukeminen ja stressin säätely ovat hyvin hyödyllisiä.