Kuka mä edes olen? Ahdistusta ja sekavuutta

Lue tämä rauhassa vaikka tauon kanssa. Kesä on jo pitkällä ja sanotaanko, että viimeajat on ollut elämäni sekavimmat. Oon joutunut esimerkiksi whatsapp ryhmässä kiusaamisen kohteeksi (onneksi se lopetettiin jo) sekä katkaisemaan välit hyvään kaveriini. Mennyt sairaalaan lanssilla itsetuhoisuuden takia sekä siskon kanssa välit jäihin. Olenkin joutunut viimeaikoina miettimään paljon mun persoonaa sillä en tällä hetkellä oikein pidä siitä. Mun koko ajatusmaailma tuntuu olevan kieroutunut, ikään kuin ajattelisin olevani vain taakka sekä murhe kaikille. Moni näistä ongelmista on saanut lähtönsä yksinäisyyden tunteesta. Tätä ei helpota masennus ja ahidustuneisuushäiriö jota taustalla kärsin.

Yksinäisyys tässä vahvimpia tunteita on, voi kumpa olisi se nainen ketä rakastaa. Olen kuitenkin antanut tämän asian vallata suuren osan ajattelua ja huomaankin olevani siihen koukussa. Moni asia ajattelussani perustuu siihe miten naiset tulkitsee asiaani tai käytöstäni. Haluaisin vaan olla miellyttävä ja kiva itseni. Tähän olen herännyt jotenkin miten naisasiat vaikuttaa, ja miten vääristyneesti asiaa mietin ja haluaisin siihen muutosta joskus. - Eikä tämä ihme, lyhyesti lapsena näin melko paljon alkoholinkäyttöä sekä riitelyä. Vähiten näin oikeaa välittämistä.

Lanssireissu olikin mitä mielenkiintoisin. Tämä tapahtui Raumalla hiljattain kaverilla, olin juonut vasta muutaman enkä ollut vielä humaltunut, mutta jotenkin valmiiksi huono olo purkautui odottamattomasti kun sain taas pakit. En jotenkin juuri sillä hetkellä osannut käsitellä asiaa, ja se kokonaisuus raukesi paniikin omaisena itkemisenä ja 112 soitolla. Kaverini eivät tästä tienneet, menin parvekkeelle siksi aikaa. Siis alkoholia oli vähän alle promille, mutta silti se 50min matka Raumalta porin sairaalaan tuntu yhäkkiä olleen minuutissa ohi. Olin vaan niin sekava - en päihtynyt. Sairaalasta herätessäni aloin vakavemmin miettiin omaa ajatteluani - vaikkakin tosin vielä heikoin tuloksin.

Kaveriini meni välit Viron reissulla. Oltiin kolmen porukka (minä, hyvä kaverini ja hänen kaveri) Reissu meni nopeasti siihen, että hyvä kaverini alkoi jatkuvasti provoon mua pienillä jutuilla. Syy tähän oli se, että olin tullut hotellille vahvassa humalassa. Humalassa olen mukava ja hauska, mutta vittuilen takasin jos mua alkaa provosoimaan ja näin sitten kävi. Siitä seuraavat pari päivää (koko reissu oli vain 3pv) olikin ikävää. Kaverini jatkuvasti puuttui asioihini, vittuili rivien välistä sekä jaksoi musituttaa ettei naiset minusta pidä koska sitä, tätä ja tuota. Mulle toi on herkkä aihe kertoa ettei naiset susta tule pitämään, hän ei siis ymmärrä että lopulta tämä oli jo liikaa ja hermostuin. Hänen mielestä yliragoin kun kerroin että hänen tapa puhua mulle on loukkaava. No, reissu meni pilalle.

Siskooni meni välit, hän käski laittaa aspa palautteen työpaikallensa jossa kritisoin hänen ikävää työkaveriaan. No, siinä näkyi mun sukunimi ja tämän kuultuaan minulta hän raivosi ja haukkui minua usealla viestillä putkeen miten idiootti olen ja kaiken pilannut. Se järkytti, vaikkei ollut ensimmäinen kerta häneltä mennä näin pitkälle. Hän olettaa, etten ole pahoillani jos mokaan jonkun asian ja oikeuttaa sillä käytöksensä, Miksei hän vaikka kysyisi ennen kuin olettaa ja laittaa seitsemän ilkeää/agrresiivista viestiä?

Kiusaamisesta en nyt kauheesti puhu, siinä ragoitsin hyvin vahvasti vastaan ja lopulta kaksi oli sanallisesti mun kimpussa, päätin tilanteen lopulta poistumalla. En silti ollut kypsä kun annoin provon mennä itseeni ja lähin hommaan mukaan.

Kaveriryhmässäni meni myös mulla ihon alle kun olen pariin kertaan laittanut itsetuhosta viestiä, lähinnä informatiivisesti enkä laisinkaan tyyliin “tapan itseni nyt” Kuitenkin viimekerran mulle yksi kaveriryhmästä vain vastasi “loepta toi angstaaminen, se ei ketään hyödytä” Tästä tuohtuneena otettiin yhteen päivää myöhemmin ja kuulema ylireagoin, ja ymmärsin tuon viestin täysin väärin. Hänen mukaan ei ollut agrressiivinen viesti tai sellanen josta kuuluu pahottaa mieli. Olenko ainoa, kuka ei haluais kuulla tuollaista kommenttia tuollaiseen asiaan?

Kokonaisuudessaan siis olen hyvin hämilläni ja ahdistunut. Olen mielestäni liian helposti loukkaantuva, ja vaikken hauku takaisin niin ei se kivaa muillekkaan ole. Moni ilta menee kavereiden kanssa pieleen kun murehdin naisasioita tai yleensä sitä ettei niitä ole. En myös pidä ajatusmaailastani tai siitä miten helposti otan itseeni ja hermostun jos saan pakit. Olisipa ylipainoa vähemmän (190cm 125kg) ja kumpa en ajattelisi kaiken olevan mua vastaan. Näin olen kuitenkin jo monet vuodet ajatellut ja pelkään ettei asia siitä muutu. Haluan vain olla kiva ja mukana ihminen, en mikään idiootti tai mulkku. Kiitos jos luit kokonaan.

1 tykkäys

Hei.

Kuulostaa siltä että olet sopivassa tilanteessa aloittaaksesi todellisen parantumisen. Itsetunnon kuntoutumisen! Aloittaisin sinusta nyt suoraan siitä, että lopettaisin alkoholin kokonaan. Sillä on jo välittömästi n. kuukaudessa iso vaikutus sinun hyvinvointiinn!

Oikeasti sinulla on tosi hyvä mahdollisuus saada asiat kuntoon. Perustelen väitteeni sillä, että olet tosi taitava kertomaan omista fiiliksistä. Itseinhon on vaan muututtava hiljalleen päättäväisyydeksi ja hyväksymiseksi.

1 tykkäys

Kiitos Ville! Onneksi ensikuun aikana olisi määrä aloittaa terapia. Odotan sitä pelonsekaisin tuntein, vaikka tietysti oon myös innoissani. Aijon antaa terapialla mahdollisuuden. Alkholia pyrin vähintään tai jopa lopettamaan. Sitä menee joskus viikossa kolmekin kertaa päihtymiseen asti, joskus nolla kertaa.

1 tykkäys