Itsetunto-ongelmat ja vinkkejä

hei!
juuri pohdiskelin omaa itsetuntoani, katsoessa kuvia Reddistä joissa oli alastomia naisia. Kuvia katsellessa, huomasin pitkästä aikaa että vertailen itseäni heihin ajatuksilla : ”olisinpa upea jos näyttäisin tuolta” ”varmasti hänen kumppani on maailman onnellisin noin upeasta naisesta” jne… sitten havahduin todellisuuteen ja ajattelin tulla tänne kertomaan omia kokemuksia huonon itsetunnon kanssa elämisestä ja mitä parhainta, kertoa omia ”selviytymis” keinoja!

ala-asteella mua haukuttiin todella paljon koska olin ”läski” ”valas” ja kaikkea muuta ihanaa. Ihmisiä ärsytti niin paljon minun ”lihavuus” että kohdistettiin myös väkivaltaa sen vuoksi. Eihän niitä kommentteja saanut pois mielestä, itsetunto ollut täysin hajalla koko elämän. Välillä olen ollut ok itseni kanssa, kun taas pahimpina aikoina ollut syömättä ja jos söin niin rangaistuksia oli… yläasteella aloitin laihistamisen, nyt olen 20v enkä pysty olemaan normaalisti koska se tuntuu ikävältä. Eli laihistan tätä kirjoittaessa myös.

Viime vuosi oli itselleni pahin, kärsin alkoholiongelmasta ja sivuutin pahan olon alkoholilla ja itsetuhoisuudella. Tein typeriä asioita koska ”millään ei ollut enään mitään väliä” ja päädyin itsemurhayritykseen. Loppuvuodesta itkin päivittäin oman vartaloni vuoksi ja söin todella vähän, en siitä huolimatta laihtunut. Päätin ottaa itseäni niskasta kiinni ja alkaa rakastamaan itseäni 100%, uuden vuoden jälkeen aloin kehittämään itseäni.

Halusin aloittaa tämän ketjun, jotta voin kertoa miten olen itse parantanut omaa itsetuntoani ja toivon mukaan voin olla edes jollekin apu.

Itselleni paha tapa oli itseni vertailu muihin, kaiken näköisiä ihmisiä näkee monia päivässä kaduilla ja yleisesti somessa. Se on todella kuormittavaa… Kehitykseni tässä alkoi sillä, että lopetin niiden ihmisten seuraamisen somessa jotka ei vaikuta hyvin itsetuntooni. Myös ymmärtäminen siinä, ettei somessa kaikki kuvat ole neutraaleja. Se että kuvakulma tekee ihan hirveästi, miltä vartalo näyttää. Se että monet jopa julkisuuden henkilöt photoshoppaa kuviaansa raskaalla kädellä. Etsin niiden ihmisten tilalle niitä joilla on samanlainen vartalo, koska päässä näkee kaikki upeina paitsi ittensä. Samanlaisia vartaloita kun oma on, niiden kuvien kautta alkaa kehittymään siinä ettei se oma peilikuva ole todellakaan ruma.

Myös itselleni helpotti hirveästi, kuin katsoin tällaisia vaate haul videoita ihmisiltä joilla on samantapainen vartalo kun itselläni on. Jopa heidän kautta saanut hyviä vinkkejä vaatteiden suhteen, että mitkä vaatteet ”imartelee” omaa vartaloa.

Kirjoitin vuoden alussa vihkoon 30 asiaa miksi rakastan itseäni, edelleen tarkoituksena saada kirjoitettua 100 asiaa. Sitä tehdessä, tajusikin monta asiaa missä olen esim hyvä. Kun kirjoittaa myös läheisten ihanat kommentit sinne, alkaa itsekin ymmärtämään että ”hei tää on muuten totta”. Ihminen yleensä ei osaa sanoa itsestään mitää hyvää, mutta kun hakemalla haki alussa hyviä asioita itsestään niin yhtäkkiä niitä tulikin mieleen paljon kerrallaan.

Vaatteet ovat myös ollut suuri asia. Monet kerrat katsonut ihania vaatteita, mutta testaessa alkaa ahdistamaan makkarat ja kuinka ei yhtään imartele omaa vartaloa. Käyttämällä vaatteita joissa on hyvä olla, helvetin hyvä! Vuoden alussa aloin pitämään vaatteita joissa ei ahdistanut ja peiliin kattoessa totesin olevani älyttömän upea. Itsetunnon kehityttyä, nykyään pidän mitä vain melkein päällä ja useasta peiliin kattoessa totaen ”huhhuh panisin itteeni”. Jos käyt vaatekaappia läpi ja löydät esim housut sieltä joita oot vuosi sitten käyttänyt koko ajan, päätät testata niitä eikä ne mahdu päälle niin älä mieti sitä. Myy ne ja osta itsellesi vaikka samanlaiset, mutta oikeassa koossa.

Olen aina halunnut aloittaa salilla käymisen, mutta ahdistanut ihmiset ja heidän katseet. Ostin juuri vuoden salikortin ja ylitin itseni, menin sinne salille eikä ketään kiinnosta miltä näytän/mitä teen, he keskittyy omaan treeniin. Jos haluat alkaa käymään salilla laihdutus mielessä, muista käydä siellä hyvillä mielin. Jossei salilla käynti tunnu hyvältä vaan itsensä pakottamiselta, ei kannata käydä. Salilla käynnin pitää olla mukavaa ja voimaannuttavaa. Tästä pääsenkin aiheeseen elämäntapamuutos. Tämän vuoden aikana ymmärtänyt vasta, ettei pitäisi muuttaa kaikkea heti. Olen aina halunnut laihtua ja olla yleisesti paremmassa kunnossa, joka kerta kun olen päättänyy aloittaa elämäntapamuutoksen, olen muuttanut KAIKEN. Aloittanut heti pitkät lenkit ja raskaan kotitreenin tekemisen, alkanut syömään terveellisti jne… siihen se on aina tyssänyt parin päivän jälkeen. Kesällä päätin aloittaa elämäntapamuutoksen, joten ensin olen aloittanut salilla käymisen 1-2krt/viikkossa enkä mitään muuta. Motivaatio laskee nopeasti jos yrittää muuttaa kaiken heti, toki jokainen on erilainen mutta itsellä on ollut näin.

En varmasti muistanut kirjoittaa kaikkea tähän, mutta tuossa tärkeimmät. Omat kokemukseni ovat liittyneet painoon, mutta onhan niitä muitakin syitä miksi on itsetunto-ongelmia tietenkin! Muistakaa, olette älyttömän upeita jokainen eikä teidän tarvitse muuttaa itseänne muita varten. Ootte kaikki tärkeitä pus!:heart:

3 tykkäystä

Olet kokenut tosi raskaita juttuja ja tullut pitkän matkan. Kiitos kun luotit ja jaoit tarinasi kanssamme.

1 tykkäys

Hei, kirjoitit hyvän kirjoituksen. Me ihmiset ollaan vähän sellaisia että me tarkkaillaan itseämme ja verrataan omia fyysisiä ja psyykkisiä piirteitä toisiin. Käy herkästi sitten niin että nähdään jotakin itsessämme, jonka haluaisimme olevan erilainen.

Kuitenkin omasta mielestä se on rikkaus että me olemme erilaisia. Sitä paitsi olimme me minkä näköisiä tai kokoisia hyvänsä, niin aina löytyy tuolta maailmasta sellaisia ihmisiä, jotka ihastuvat meihin juuri sellaisina kuin me itse olemme.

Me ihmiset olemme kokonaisuus, meillä on samassa ihmisessä sekä keho että sielu. Meissä kaikissa löytyy jotakin ainutlaatuista ja kaunista, juuri sellaisena kun olemme.

1 tykkäys

Voin kertoa varmuudella, että sä riität täysin just sellasena kun olet. :slight_smile:

1 tykkäys

Olen huomannut, että itsetunto-ongelmat ovat todella yleisiä ihan kaveripiirissäkin. Kukaan niistä ei vain uskalla puhua. Tämä oli todella hieno kirjoitus, ja rohkea sellainen. Kiitos siitä.

Itselläni on kokemusta siitä, että olen aina kokenut, etten riitä. Aina olen joutunut todistelemaan, miksi minä olen hyvä ja miksi riitän. Olen peittänyt itseni jopa ”väärän” persoonallisuuden alle, joka ei muistuta sitä oikeaa minua yhtään. Vain sen takia, että olen kokenut aiemman itseni ”heikoksi” ja ”liian haavoittuvaiseksi”, ja uskonut, että ei kukaan siitä tyypistä tykkää.

On parempi olla oma itsensä ja oppia rakastamaan sitä oikeaa itseään, kuin omaksua sosiaalisen median paineesta syntynyttä epärealistista persoonaa, joka ei tee virheitä, eikä ole haavoittuvainen. Se on se todellinen rikkaus.

Riittää, että olen oma itseni. Se minunkin pitää vielä kunnolla oppia.