Hei,
Olen varmaan koko elämäni ajan, tai niin kauan kuin jaksan muistaa, kärsinyt erilaisista peloista. Luulen, että kaikki pelot johtuu lopulta siitä, että pelkään todella paljon kuolemaa, ja sitä, että minulle itselleni tapahtuu jotain.
Pelkään siis tehdä yhtään mitään, mistä voisi seurata kuolema tai jokin jossa loukkaan itseäni. Lentokoneet, automatkat, laivalla matkustaminen, uiminen, kaikki eläimet… Lista on loputon. Näitä muita pystyn kuitenkin jonkin verran pelosta huolimatta tekemään, tosin mielelläni en esim. laivassa tai lentokoneessa ole, ja jos olenkin niin olen ihan varma että tulen kuolemaan. Eläinten pelko on kuitenkin tällä hetkellä se pahin.
En ole elämäni aikana ollut eläinten kanssa juuri lainkaan ”tekemisissä”, joten minulla ei ole aavistustakaan miten mikäkin eläinlaji käyttäytyy tai miten niiden kanssa kuuluisi olla. Ja ehkä sen vuoksi minulla onkin sellainen mielikuva, että kaikki eläimet jostain syystä tulevat fyysisesti satuttamaan minua (en tiedä miksi, koska en ole eläissäni nähnyt esimerkiksi koiran käyvän ihmisen kimppuun tmv.)
Erityisesti pelkään lokkeja, sillä olen pari kertaa joutunut poikasiaan puolustavan lokin hyökkäyksen kohteeksi - tosin lokki ei fyysisesti minuun koskenut mutta siis syöksähteli uhkaavasti kohti.
Mua oikein jotenkin hävettää edes kirjottaa tätä, koska jokaikinen ihminen kelle olen näistä kertonut, on vain vähätellyt ja naureskellut päin naamaa, erityisesti näille eläinpeloille. Ja eihän nämä normaalia ole, mutta mulle ihan todellisia pelkoja. Olen nyt jo alkanut stressaamaan ensi kesää nimenomaan lokkien ja muiden poikasiaan puolustavien lintujen vuoksi. Koitan monesti järkeillä, että se on aika pieni mahdollisuus että joudun lokin hyökkäyksen kohteeksi, mutta silti ahdistaa, pelottaa ja itkettää, miten ikinä tulen jatkossa selviämään kesistä. Yhden kesän vietin lähestulkoon kokonaan sisätiloissa, aina ulkona käydessäni tuli valtava ahdistus jos edes kuulin linnunlaulua. Sen kesän jälkeen pakotin itseni siedättäytymään lintuihin, ja olikin pari kesää niin, että pystyin normaalisti olemaan ulkona. Kuitenkin viime kesänä jälleen koin tämmöisen ”lokkihyökkäyksen” ja sama ongelma ryöpsähti jälleen esiin. Nyt tosin muut linnut on ihan siedettäviä eikä ahdista näin talvella olla ulkona, mutta pelkään jo etukäteen tulevaa kesää.
En tiedä mitä tämmöiselle pelolle voi tehdä?? Ajottain on parempia kausia, kun joskus on ollult niinkin, että en pysty menemään esim. lenkille kun ahdistaa vastaantulevat koirat ja olen ollut ihan varma että ne hyökkää mun kimppuun…
Olen n. 10v sitten käynyt psykologin kanssa juttelemassa kuolemanpelostani ja joskus jokin lääkehoitokin oli, mutta sekin useampi vuosi sitten jo lopetettu.
Tiedän että varmaan pitäisi hakea apua mutta rehellisesti sanottuna en uskalla. Pelkkä ajatuskin siitä, että pitäisi puhua kuolemasta tai jotenkin hyväksyä se että tulen joskus kuolemaan, aiheuttaa ihan valtavan ahdistuksen.
Lähinnä ehkä nyt kaipailisin apua/vertaistukea tmv., että onko jollain muulla tällaisia pelkoja ja miten kannattaisi asian kanssa edetä? En kuitenkaan haluaisi kesää viettää sisätiloissa. Ja eipä se mahdollista olisikaan kun töissä pitää käydä ym. 
tää pelko on myös lähes joka yö mun unissa…kerran oon siis nähnyt pöllön liitelevän kohti, kun koira oli vapaana pihassa, sitä varmaan jotenkin säikähdin 