Ahdistus

hellurei,

Näin alkuun sanon että mua on aina ahdistanut esim viralliset puhelut suunnattomasti ja yleisesti uudet asiat. Ei ole elämään hirveämmin vaikuttanut, tässä kun on asunut omillaan n. 1,5 vuotta niin oppinut paremmin hoitaa asioita.

olen huomenna lähdössä Turkuun viikonlopuksi, näkemään perhettä ja peruskoulu ajan luokkalaisia ja opettajia. En ole käynyt Turussa melkein vuoteen ja ahdistaa aivan äärettömästi. En edes tiedän mikä siinä ahdistaa kun on positiivista nähdä läheisiä, jotenkin tuntuu että on ollut iso kynnys lähteä ja siksi niin pitkä tauko sinne menemisestä.

myös eilen oli järjetön ahdistus kun lähetin paketin ensimmäistä kertaa ikinä, kun myyn torissa vaatteita. Postiin meneminen oli iso haaste, pyysin apua myyjältä ja sitä sain. Oli siitä huolimatta lähellä että olisi lauennut ahdistuskohtaus ja tietoja kirjoittaessa kädet tärisi ja hikosi tosi paljon, onneksi sain sen silti tehtyä.

On paljon yleisesti asioita nykyisin jotka ahdistaa, en pysty miettimään mitään rauhassa vaan kaikesta aiheutuu ahdistusta. Oli se sitten roskien vienti, kouluhommien tekeminen, kaverin näkeminen/sosiaaliset tilanteet jne…

Äsken vasta ymmärsin ahdistuneeni nykysin tosi herkästi ja se ajatus ahdistaa nyt aivan kamalasti ja itken vaan silmät päästäni. Pystyykö joku samaistumaan ja kertoa mikä helpottaisi… en tiedä miksi kaikki ahdistaa ja se vaivaa vielä lisää päätäni😔

1 tykkäys

Moi!

Tosi hienoa on se, että uskallat haastaa ahdistusta ja tehdä asioita siitä huolimatta, vaikka tuntuukin pahalta. Ahdistuksen yleinen seuraamus ja ongelma on elämänpiirin rajoittuminen. Mene siis Turkuun =).

Toivottavasti olet saanut ammattiapua, jos et niin kannattaa hakea tämän tasoiseen ahdistuneisuuteen.

Positiivinen juttu on se, että hoito auttaa yleensä tosi hyvin ahdistukseen. Juuri luin artikkelin, missä oli kohta “70% niistä, jotka käyvät läpi koko nettiterapian, paranee yleisestä ahdistuneisuushäiriöstä.”

yst terv. Ville

3 tykkäystä