Ahdistunut olo ja mistä siihen apu?

Hei! Osaiskohan täällä joku auttaa?

Mä oon kokenut sellasia asioita mitä kenenkään ei pitäisi kokea. Mulla on monesti ollu turvaton olo ja mun on pitänyt vaan peittää ne fiilikset mitä itellä on ja esittää vahvaa. Toisin sanoen ollaan eletty perheessä vaikeimpia aikoja jo jonkin aikaa eikä loppua näy.

Mua ahdistaa se että mää en pääse tästä ahdistuksesta koskaan pois ja se että lopulta musta tulee hullu ja puhkee skitsofrenia.

Mää katon peiliä ja en tunnista itseäni. Mä en tiedä kuka mä olen pätkän vertaa. En tiedä mitkä on mun ajatuksia ja mielipiteitä ja mitkä ajatuksia joita joku on mulle joskus kertonut. Miten löytäisi oman itsensä ja sen kuka tyyppi minä olen? Varsinkin nyt tuntuu siltä että mä en ole tämä tyyppi, en näin synkkä, iloton ja jaksamaton johtuneeko ahdistuksesta vai mistä en tiedä. Elämä ympärillä tuntuu välillä oudolta ja ahdistavalta miten ihmis aivot kykenee johonki esim. paniikkikohtauksiin? Miten jotkut voi niin vahvasti olla erilaisia. Mun ajatukset ei toimi, välillä tulee ajatuksia jotka ei kyllä pitäis siinä tilanteessa tai hetkessä tulla mun mieleen.

Enkä mä osaa enään ajatella loogisesti vaan ajatus keskeytyy hyvin helposti. Unohdan mitä oon ollu tekemässä aloitan uuden muistan taas vanhan. sekasortosta. Asiat ei enään tunnu siltä mitkä ne on ennen tuntunut. Pidän kokoajan vähemmän yhteyttä ystäviini. Mä väsyn tosi helposti ja tarkkailen koko ajan mun kehoa ja mietin että mitäköhän seuraavaksi keksin aina jonkun uuden syyn olla ahdistunut. Luen googlesta sitä sun tätä, vaikka tiedostanki että se on täysin tyhmää, mutta mun on pakko koska muuten on hyvin rauhaton olo. Esim varmaan viimesin.miksi tulee yhtäkkiä todella outoja unia? Sydänlihas tulehdus oireet? Välillä taas vain on niin outo olo ettei itsekkään tiedä mikä ihme on ja se ahdistaa. On myös ollut monesti epätodellinen olo. Sellainen kuin eläisi sumussa.

Mutta tuollanen olo ja paljon muuta, vähän vaihtelee sillon kun se ahistus tulee. Outoa tässä on se, että mulla joskus saattaa olla parempi olo sillon kun mulla on joku oikea asia joka ahdistaa esim uusi riita kotona eikä vaan itse keksimä ajatus että nyt tuun hulluksi. Välillä taas kaikki on hyvin, niitäkin päiviä onneksi vielä joitakin on.

Aivot lähtee kehittelemään semmosta sirkusta ku olla ja voi enkä mä osaa pysäyttää sitä. Mulla ei oo pitkään aikaan ollu täysin rauhallinen olo. Paitsi sillon ku mä oon ystävien kanssa heittäytyny siihen sosiaalisuuteen enkä kiinnitä huomiota enään itteeni vaan aidosti vaan siihen toiseen ihmiseen tai sillon kun siitä huonosta olosta pääsee juttelemaan jonku kanssa, mutta se ei oo kovin helppoa lähtee jakamaan sellasia asioita varsinkaan jos sillä ei anneta ees mahollisuutta. Mää en myöskään haluu mun ystäviä lähtee kuormittamaan mun huolilla.

Niin miten tällaisen ahdistus kierteen saisi loppumaan. Oon käyny koulupsyykkarilla, mutta hän ei oo oikein osannut auttaa. Tiedän sen että lepo, urheilu ja ravinto kondikseen niin olo jo helpottuisi, mutta entä kun voima varoja siihenkään ei ole?

Mulle tarjottais myös lääkettä ahdistukseen, mutta mua pelottaa että se saa mut vielä enemmän sekaisin eikai lääke voi olla ratkaisu vaan ehkä enemmänkin jostain turvan löytäminen. Tai muutosta siihen että aina ensimmäinen ajatus ei olisi pelko vaan ennemminkin hyväksyntä okei tällänen olo tuli mitä sitten annetaan sen vain olla.

2 tykkäystä

Hei @Nuuskamuikkunen

Nyt vaan haet apua entistä tiiviimmin. Tarviit ammattilaisen juttuseuraa. Useamman tapaamisen. Tuo tilanne on sinulle ja monelle muulle tosi haastava, ja tuntuu ettei oikein millään selviä eteenpäin.

Mutta ainakin minulle näin ammatti-ihmisenä herää tunnelma, että sinua voi auttaa tosi hyvin jo keskustelun avuin!